Blogi 33: Ihmisen muistiinpanoista tekoälyn päivittyvään kontekstiin

Olen ollut asian kimpussa pitkin kevättä ja alkukesää, sillä aihe on keskeinen rakennettaessa niinsanottuja Second braineja. Alla aihetta kuvattu yhdelle ihmiselle tehtävän toteutukse kautta, isommalle organisaatiolle tehtäessä vapausasteita ja vaatimuksia tulee tietysti lisää, mutta keskeiset periaatteet pitävät. Alla tekoälyn tekemä lyhennelmä aiheesta.

T: Jussi

# Second brain: kun muistiinpanot ymmärtää sekä ihminen että kone

"Second brain" eli toinen aivo tarkoittaa henkilökohtaista tietovarastoa, johon kerätään ajatuksia, muistiinpanoja ja opittua asiaa niin, että ne löytyvät ja yhdistyvät myöhemmin uudelleen. Ajatus ei ole uusi — muistivihkoja ja kortistoja on pidetty vuosisatoja — mutta tekoäly on tehnyt ideasta yhtäkkiä paljon käytännöllisemmän.

## Miksi juuri .ms-tiedostot

Second brain rakennetaan usein tavallisista tekstitiedostoista, jotka on kirjoitettu Markdown-muodossa (.md). Tämä ei ole sattumaa. Markdown on:

- Ihmisen luettavissa sellaisenaan — tiedosto avautuu millä tahansa tekstieditorilla ja näyttää siistiltä ilman erillistä ohjelmaa.

- Koneen jäsenneltävissä — otsikot, listat ja linkit noudattavat yksinkertaisia, ennustettavia sääntöjä, joten tekoäly voi lukea ja tuottaa niitä luotettavasti.

- Riippumaton mistään yhdestä sovelluksesta — tiedostot eivät ole lukittuina minkään yrityksen pilvipalveluun. Ne toimivat kymmenen vuoden päästäkin.

Tässä on koko idean ydin: sama tiedosto toimii ihmiselle muistiinpanona ja tekoälylle kontekstina. Kun kirjoitat asian kerran selkeästi, sekä sinä että avustajasi voitte palata siihen myöhemmin.

## Hakemistorakenne tekee arkiston, ei pelkkää kasaa tiedostoja

Yksittäinen .md-tiedosto on muistiinpano. Kansiorakenne on arkisto. Toimiva rakenne yleensä erottelee esimerkiksi:

- kiinteät faktat — kuka olet, mitä teet, pysyvät reunaehdot

- käynnissä olevat asiat — projektit, hankkeet, keskeneräiset päätökset

- aihekohtaiset muistiot — toistuvat teemat, tottumukset, kiinnostuksen kohteet

- ihmiset ja suhteet — keitä tapaat, mistä yhteyksistä on hyötyä muistaa

Kun rakenne on looginen, sekä ihminen että tekoäly osaavat päätellä mistä jokin tieto löytyy ilman, että sitä pitää etsiä käsin koko arkistosta. Kansion nimi ja tiedoston sijainti kertovat jo puolet asiasta.

## Ohjeisto: metadata tekee arkistosta itsestään selittävän

Pelkkä teksti ei riitä — jokainen tiedosto kannattaa varustaa lyhyellä kuvauksella (usein tiedoston alkuun kirjoitettuna "otsikkotietona"): mistä tiedosto kertoo, milloin sitä on päivitetty, mistä lähteestä tieto on peräisin. Tämä muutaman rivin ohjeisto tekee kahden asian eron:

1. Ihminen selaa listaa tiedostoista ja tietää heti, kannattaako jokin avata.

2. Tekoäly voi lukea saman listan ja päätellä, mikä tiedosto on relevantti juuri nyt käsillä olevaan kysymykseen — avaamatta koko arkistoa kerralla.

## Lopputulos

Kun nämä kolme asiaa — yksinkertainen tiedostomuoto, looginen hakemistorakenne ja lyhyt kuvaava ohjeisto — yhdistyvät, syntyy arkisto joka kasvaa vuosien varrella ilman että se muuttuu kaaokseksi. Se on luettavissa paperilla, tekstieditorilla tai tekoälyn kautta — ja tärkeintä: se pysyy omassa hallinnassa, riippumatta siitä, mikä työkalu on muodissa ensi vuonna.